Hyvää joulua kaikille!

 

Pettymys päiväkirja tiimi toivottaa kaikille lukijoille rauhallista joulunaikaa! 

Jouluahdistus

Silmissä ja mielessä näet jo pikkuhiljaa sen nousevan stressin, teet toimintasuunnitelmaa päässäsi miten siitä selviää taas tänäkin vuonna. Osa meistä on aloittanut odotuksen jo syyskuussa vilkkuvine parvekevaloineen ja kesällä hankittuine lahjoineen. Osalla ne hankinnat jää viimeisille päiville, juuri ennen h-hetkeä. Osalle tämä on koko vuoden odotetuin päivä ja ilon juhla ja osalle se on sitten pelkkä painajainen.


Joulu, tuo ihana, kamala juhla. Meitä kirjoittajia vaivaa pienehkö jouluahdistus.

Tärkeimpänä nostettakoon, että joulua tehdään perheen ja lasten takia. Lapsien jännitys ja joulupukin odotus ovat ne kohokohdat, mikä tekee joulun ja heitä, että muuta perhettä varten kootaan samoja traditioita ja odotuksia vuodesta toiseen. Ja alleviivattakoon, että tämä on hiljentymisen aikaa, kun vuosi on lopuillaan muistetaan toisia ja lähimmäisiä ja kokoonnutaan yhteen jotta näkee lähimmäisiä ja rakkaimpiaan. Siitähän joulusta on kyse.

Entäpä kun se itse suoritus on jo tuskaa itsessään? Pahinta on se hirveä tsemppaaminen, että muistat näyttää tarpeeksi iloiselta onnelliselta ja tyyneltä jottet pilaa muiden joulua tai anna ilmi miten väsynyt olet. Jotta toiset voi juhlia ja iloita huolehtimatta. Mutta olet uupunut jo pelkästä teeskentelyn määrän ajatuksesta, jota joudut harrastamaan yli pitkien pyhien.

Mitä jos olet perheestäsi ainut, jolla ei ole ketään? Saat kuulla joulupöydässä kommentteja miksi olet vielä yksinäinen vaikka lähestyt pian keski-ikää, onko sinussa jotain vikaa? Tai vanhempasi ja sisarukset, joilla on perhettä ja lapsia muistuttaa sinua hienovaraisesti että aikasi on kohta ohi että kannattaisi tehdä asialle jotain?

Mitä jos olet perheestäsi ainut, jolla ei ole ketään? Saat kuulla joulupöydässä kommentteja miksi olet vielä yksinäinen vaikka lähestyt pian keski-ikää, onko sinussa jotain vikaa? Tai vanhempasi ja sisarukset, joilla on perhettä ja lapsia muistuttaa sinua hienovaraisesti että aikasi on kohta ohi että kannattaisi tehdä asialle jotain? Ja sitten on näitä sukulaisia, jotka kovaan ääneen kailottavat, kuinka hirveän surullista on, että tuo yksi ei ole saanut elämältä sitä mitä oletetaan, ei miestä/vaimoa tai niitä lapsia! Joulu voi olla osalle todella kova paikka. Ei ne sukulaiset sitä pahalla tarkoita, sinua odotetaan kovasti palaavan kotiin jouluksi, mutta silti ikäluokat toistavat itseään. Se voi olla musertavaa sille henkilölle, joka joutuu selittelemään sukulaisille tai perheelle miksi ketään ei ole löytynyt kun se on vaikeaa myöntää edes itselle. Se voi olla asia, jota miettii joka päivä miksei ole perhettä tai sitä toista, ja missä vika. Se että sitä joutuu todistelemaan ja päivittelemään perheen kesken, kun pitäisi rauhoittua joulun viettoon, voi olla liikaa.

Ja entä sitten lapsiperheen joulu? Ei sekään helppoa ole. Parisuhteessa on kaksi ihmistä, joilla molemmilla vanhemmat. Jokavuotinen odotus, kumman luona ensimmäinen lapsenlapsi tulee viettämään joulut, kenen perinteet tai ruuat ovat parempia? Kumman isovanhemmat saavat sen ajan lapsenlapsen kanssa. Molempien vanhemmat odottavat että heidän luonaan vietetään suurin osa ajasta. Tai entäpä millaisen stressin se pariskunnalle luo, täytyy rytmittää kaikki ruokailujen ja vierailujen suhteen, ei siinä paljon rentouduta, kun pitää olla pää kolmantena jalkana menossa paikasta toiseen. Oma joulu jää vaiheeseen.

Samaten joulupöydässä täytyy kuunnella uteluja milloin teille tulee toinen lapsi, miten taloasiat edistyy ja selitys että aikataulu pitäisi olla valmiina. Voi olla, ettei toisen lapsen hankinta olekaan tärpännyt. Tai jos olet ollut niin uupunut, että itse arjen pyörittäminen on vienyt kaiken aikasi, että selviydyt hädin tuskin päivästä, ala siinä sitten selittämään ja purkamaan tätä uteliaalle anopillesi. Mitä sitten, jos pariskunta haluaakin että vietetään joulu heidän luonaan, jotta saadaan alkaa luomaan niitä omannäköisiä traditioita, meidän pienen perheen kesken? Joulu voi olla yhtä aikatauluttamista ja jonkun turhautumiselta tai loukkaantumiselta ei voi välttyä.

Emme usko, että kukaan haluaa näillä tahdittomilla kommenteillaan pahaa, mutta sitä jotenkin pysähtyy tiettyyn ajattelutapaan ja miten asioita on “aina tehty”. Toki pitää ajatella asiaa myös vanhusten osalta. He ovat koko elämänsä tehneet joulua meille lapsilleen ja haluavat jatkaa sitä traditiota, jota ovat tehneet +30v. On yhtäkkiä iso shokki, ettei lapset palaakaan samalla tavalla joulupöytään joka ikinen vuosi, vaan he saattavat viettää joulua muualla. Tai että ruokaa tehdään kuten ennenkin isolle porukalle ja heitä ei välttämättä ole enää syömässä kaikki kuten ennen. On se muutos rankkaa heillekin.





Muistettakoon myös, että joitakin perheitä varjostaa alkoholismi joka korostuu pyhien aikaan. On vanhempia joille viina on perhettä tärkeämpää ja lopulta pilaa koko joulun kun isä ei pysty pysymään korkki kiinni. On heitä, joilla ei saata olla perhettä lainkaan, kenen kanssa viettää joulua tai he ei vietä sitä lainkaan. On vähäosaisten joulu, jossa ei ole varaa tarjota perheelle sitä mitä muut saattavat tarjota. Tämä jokavuotinen juhla, ei välttämättä ole kaikille onnellinen. Vaikka sitä me kaikki toivotaan, että se jokaiselle olisi.

Ja entäpä sitten nämä lahja-odotukset? Sinun odotetaan ostavan lahjoja useille sukulaisille, ja lopulta näihin saa kulumaan useita satoja euroja rahaa. Entäpä jos rahaa ei ole eikä niitä vuosittaisia bonuksia tule? 16-vuotiaalle teinille ei välttämättä se lämmin halaus riitä. Emme ehkä enää ole kartalla trendien harjalla mikä on in tai out eli teini-ikäisille lahjan ostaminen voi olla hyvin vaikea tehtävä Ajatushan se toki on tärkein eikä sitä enää näin aikuisena odota keneltäkään mitään suuria panostuksia, mutta olisi myös kiva pystyä antamaan toisille jotain minkä tietää antavan iloa tai mitä odotetaan kovin. Näin koronavuoden jälkeen kaupoissa, korostetaan että tästä tulee materiaali-joulu, eikä niinkään elämysjoulu, mikä tekee kaikesta vielä vaikeampaa. Emme halua edes ajatella miten verkkokaupat ruuhkautuu kun kukaan ei halua enää ostaa itse myymälöistä, tästä tulee vaikeaa. Jos haluat valita lievittää joulun jälkeistä tavara ahdistusta, niin vielä on monia kohteita joihin voit lahjoittaa (jos lahjanhankinta on jäännyt viimetinkaan kuten meillä). Tässä esimerkiksi Emmi Nuorgamin laatima erittäin kattava lahjoitus lista.  

Mutta myönnettäköön, on se joulu omalla tavalla taianomainenkin. Tämä vuosi on ollut hyvin erilainen, on eristäydytty kaikesta ja osa on ollut näkemättä perhettään pidemmän aikaa, joten sitä kotiinpaluuta osittain jo odottaa.

Mitä keinoja sitten on välttää tätä ahdistusta? Omat joulurutiinit voisi olla yksi keino. Vain päättää että tämä on meidän perheen oma juttu, uusi pieni perinne jota jolle pyhittää aina tietyn päivän tai ajan joka vuosi. Tai ennen tai jälkeen joulun (joka on kuitenkin vain yksi päivä) järjestät itsellesi jonkun hemmottelupäivän jossa yrittää päästää irti stressistä. Pienillä teoilla voidaan saada isoja vaikutu, ehkä tällöin tätä kuluttavaa ahdistusta saattaisi saada pienesti hillittyä. Ehdotuksia otetaan hartaasti vastaan.


Mutta myönnettäköön, on se joulu omalla tavalla taianomainenkin. Tämä vuosi on ollut hyvin erilainen, on eristäydytty kaikesta ja osa on ollut näkemättä perhettään pidemmän aikaa, joten sitä kotiinpaluuta osittain jo odottaa. Halu muistaa perheenjäseniä ja ystäviä korostuu joka vuosi ja myönnettäköön että saa niillä vilkkuvilla jouluvaloilla omanlaista tunnelmaa ja fiilistä, ja kaikki me kaipaamme kuitenkin sitä rauhoittumista ja yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Näet lapsesi avaamassa intopiukeena lahjoja tai että saat äidiltä taas ne uudet itsetehdyt villasukat ja ne ihanat jouluruuat, on hyvä että niitä perinteitä kuitenkin on vuodesta toiseen. Luulemme, että kaikesta angstista huolimatta meistä jokainen tämän kuluneen vuoden eristyksissä olon jälkeen odottaa enemmän kun mitään että saa olla perheen ja ystävien kesken nämä pyhät. Vaikka vähän ahdistaisikin.

Tämän kolumnin tarkoitus ei ollut dissata joulua.
Pettymyspäiväkirjan merkintänä jouluahdistus on vain yksi pettymys muiden joukossa.

Loppuun vielä kolme vinkkiä, joilla voit lievittää läheisen jouluahdistusta:

1. Ole valmis kuuntelemaan, mutta älä utele!
   Pahaa tarkoittamaton kysymys lapsista, niiden olemattomuudesta tai niiden määrän lisääntymisestä voi satuttaa ja viedä yöunet, vaikka se olisikin tarkoitettu vitsiksi
   
   
2. Älä kommentoi toisten syömistä tai syömättömyyttä!
   Lue lisää syömishäiriöliiton sivuilta 
   
   
3. Älä syyllistä!
   Jouluna monet joutuu sukkuloimaan ja/tai tekemään valintoja. Tänä vuonna valinnat ovat entistä vaikeampia, kun vierailut pitää jättää jopa kokonaan välistä tartuntariskin vuoksi. Oletetaan edes näin kerran vuodessa, ettemme tarkoita sillä pahaa.
   
   
   
   

Rakkaalla kasvilla on monta nimeä

Meille on tullut hassu (tai ehkä joidenkin mielestä outo) traditio alkaa nimetä kasveja - kirjaimellisesti nimetä heitä. Ostimme keväällä koronan pauhatessa yhdessä tuumin Eukalyptuksen taimet. Päätimme nimetä heidät E-kirjaimella, toisella on Elma ja toisella Emmanuel. Riemastuimme kovin, miten hauskalta idealta tämä tuntui ja hulluus oli irti. 

Kasviyhteisöämme on rikastuttaneet mm. Granaattiomena-Gary, Kanye-kahvi, Passion-sisarukset - Paavo ja Päivi, kummituspuu-Kyösti, ilmakasvi-Igor, Salvador mehikasvi,  Booris- liuskelehtiaralia ja Gustav Saniainen. Tästä on kasvanut iso ja kummallinen perhe. Olemmeko intoutuneet liikaa?

Lähes joka päivä kysymme toisiltamme, miten jollain kasveista sujuu. Samalla se on meidän sanatonta kommunikaatiota miten arki painaa, kasveista puhuminen tekee meidät iloiseksi ja saa ajatusta pois muusta. Se on tuonut myös suuria onnistumisen tunteita, kun on saanut jonkin uuden siemenen kasvamaan ihan alusta ja itse, kun kaikki muu menee päin mäntyä. Toki on meilläkin niitä epäonnisia maanantaikappalekasveja, jotka eivät vaan suostu kasvamaan (kuten Adolf) tai tuntuu, että tapat ne pelkällä katseellasi. Mutta kokemus kasvattaa tässäkin.

Toinen meistä on luonnostaan viherpeukalo ja harrastanut kasveja pidempään, toinen löysi sisäisen hortonominsa vasta kevään aikana. Se on hyvä, koska jälkimmäinen ahdistuu yhdenkin lehden nuukahtamisesta ja on takuuvarma, että kasvin kuolema on lähellä ja kompostin hautuumaa häämöttää, kun toinen on se rauhoitteleva ja usein neuvoissa parempi osapuoli. Vertaistuki ja apu on hyvin tärkeää tässä kasviharrastuksessa. 

...jos vaikka joku lukija kokee kutsumusta perustaa sellaisen verkkokaupan tai tietää vastaavan niin linkkiä vaan tulemaan!

Pahinta on ehkä lapasesta lähtevä kokeilu, kun huomaat syksyllä pienen yksiösi olevan täynnä horsmaa jos toista ja et ole huolissasi niinkään siitä, minne kasvit laitat, vaan että miten ne saa valoa tarpeeksi valoa talvella kun on pimeää ja koleaa. Tämä tuotti meille järkytystä jo elokuussa ja hankimme kasveillemme heti kirkasvalolamput. Selasimme kuumeisesti tietoa kaikista Kelvineistä ja lampun vaatimuksista. Etsimme edelleen kauppaa, jossa myydään kauniita, varmasti oikean väristä ja taajuista valoa tuottavia lamppuja. Ihan jos vaikka joku lukija kokee kutsumusta perustaa sellaisen verkkokaupan tai tietää vastaavan niin linkkiä vaan tulemaan! Emmekä halunneet toisintoa kun meistä pidempään kasveja harrastanut ruuvasi kattolamppuihin violetit polttimot opiskeluaikanaan, ja näin jälkeenpäin ajateltuna ohikulkijat saattoi luulla hänen asuvan ikuisissa rave-bileissä tai huumeluolassa.

 

Todettakoon, että kasviharrastus voi olla parhaimmillaan hyvin halpaa tai sitten siihen voi saada rahaa kulumaan. Mutta kokeileminen ei maksa paljoa! Ostat kaupasta avocadon, poimit kiven ja kasvatat sille vesilasissa juuren ja istutat. Voit poimia kaupasta ostetuista hedelmistä siemenet ja istuttaa, tai tyrkätä juureksen suoraan multaan. Tällaiset kokeilut ovat halpoja ja hauskoja, tulee aina yllätyksenä minkä näköinen kasvi sieltä kasvaa. 

Meillä tämä innostus lähti tästä artikkelista .

Vaarana on innostuminen että pitää saada kaunis ruukku sisustukseen tai uusi istutusallas tai lisäpöytä kasveille, tässä alkaa ne eurot sitten juoksemaan. Toinen meistä muun muassa käytti useita satasia Hakolan riippugarden hyllyn hankintaan. Tämä ei ole kaduttanut, sillä vihreät perheenjäsenet viihtyvät ja hylly itsessään ilahduttaa silmää joka aamukahvin lomassa. 

Kasveissa on useita terveyshyötyjä. Ne todetusti puhdistavat ja kosteuttavat huoneilmaa.

Viherkasvit sisustuksessa ovat aina kauniita. Kasvit voi auttaa myös stressin lievityksessä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että luonto ja vihreät värit ja tilat edistävät rentoutumisen ja rauhallisuuden tunteita, mitkä vaikuttavat mielialaan ja koettuun stressiin. Taikauskoisille on olemassa myös niitä hyvänonnenkasveja joita kannattaa sijoittaa kotiin paremman futuren toivossa.

Tiettyjen kasvien tuoksu voi auttaa ahdistukseen, yrttien kasvatus unettomuuteen ja keskittymiskykyyn, hyötyjä ja uskomuksia on useita. Kasvien istuttamisessa on myös vastapainoa näyttötyölle, se rentouttaa kuten käsityöt ja luovuus on vain rajana kun pääsee tekemään asetelmia ja tuomaan kasvien visuaalisia puolia esiin.

Me ollaan tällä menolla keväällä varmaan jossain kasvinvaihtobileissä (korona on kyllä hankaloittanut tätäkin tapahtumaa, kun pääkaupunkiseudun normaalisti runsaat puutarha- ja taimitapahtumat ovat olleet katkolla)! Me aiotaan verkostoitua muiden kasviharrastajien kanssa ja tehdä ehkä löytöjä, uusia kasveja joille tarjota kirjava koti. 

Kasvi voi olla siis kaveri! Pääasia on että se tuottaa sinulle iloa, kauneutta ja onnistumisen tunteita. Me odotamme uusia Frizzle Sizzle - nimisiä kasveja postista, sekä löysimme juuri uuden aluevaltauksen mikä taitaa olla must.

Emme malta odottaa tulevien kasvien nimiä.

Rest in peace:

Habanero - home-Hubert 

Aprikoosi - Adolf

Taateli - Trump + Taru - taateli

Pauli-Leo -liuskelehti Aralia

Abraham -  lithop eläväkivi (nyt kuollut kivi).

Eurojackpot

Sisältövaroitus: uhkapelaaminen

Se joka perjantainen jahti. Ei se, missä mennään alkoon kilpa jalkaa ostamaan viiniä viikon päätyttyä, vaan se missä unelmista voisi tulla totta. Meillä on porukkapeliä, yksilöpeliä, porukan sisällä porukkapeliä, mitä vain jotta päästäisiin lähemmäksi edes pientä tai suurta voittoa. 

Eurojackpot. Monelle ajatus onnesta, vapautus työstä tai rahahuolista, arkinen mutta myös todellisuudessa kaukainen unelma.Idea ja ajatus joka on varmasti käynyt meistä jokaisen meistä mielessä, mitä tekisit voittorahoilla. Mikä kenenkin voittosuunnitelma olisi; ullakkoasunto Kruununhaasta, koti meren rannalla, muutto ulkomaille? Omakotitalo Vantaalta se ei ainakaan olisi (no offence) osalle meistä. Jokaisella meillä on omannäköisensä tai yksilöllinen unelma. Olette varmasti miettineet mitä isolla rahasummalla tekisi.

Me kirjoittajat jäisimme samantien työelämästä ja yhteisestä työpaikastamme pois, irtisanoutumista mitä todennäköisesti ilmoittaisimme firman tyyliin postikortilla - onhan toimistomme jämähtämyt pysyvästi 80-luvulle. Velat kuittaantuisi ja saisi edes maksettua itselleen sen eläkkeen, mitä taidetaan vanhempana jäädä vaan haikailemaan. Ja ostaisimme velattomat asunnot sekä toinen ampuisi ulkomaille määrittelemättömäksi ajaksi heti kun rajat vaan aukeaisi. Tämä on sitä unelmointia. Mutta toteutuuko se koskaan? Todennäköisyys on laskennan mukaan pieni, mutta on se toivo sekin.

Raha ei toki tuo sitä lopullista onnea mutta se toisi sitä turvaa ja vakautta mitä meistä jokainen tarvitsee ja kaipaa

Mistä saada sitä jokaisen himoitsemaa rahaa? Onko ratkaisuna rahaongelmiin todella uhkapelit vai joku muu idea? Pankkiryöstöön emme ole tarpeeksi vakuuttavia; ulkonäkö meillä on jonkin tason curly girl sekä unettomuus. Ideatasolla se saattaisi onnistua mutta toteutus epäonnistuisi eeppisesti. Toinen meistä on suuri mielipidekyselyiden fani, mutta niilläkään ei valitettavasti tehdä tuottoa nopealla (eikä hitaalla) aikavälillä. Entäpä sijoittaminen? mistä löytää aikaa opetella perusasiat ja koukerot, miten valmistautua menetyksiin koska suora voittoputki tuskin on heti mahdollinen. Eikä ole aikaa lähteä suorittamaan aiheesta yliopistotutkintoa töiden, lasten ja ontuvien harrastusten sekä arjen ohella. 

Raha ei toki tuo sitä lopullista onnea mutta se toisi sitä turvaa ja vakautta mitä meistä jokainen tarvitsee ja kaipaa. Raha tuo enemmän vaihtoehtoja ja valintoja, nimimerkeillä koko vuoden sairaslomapäivät käytetty, tervetuloa kelan päivärahat puhumattakaan karensseista, jos sairastut (käsileikkaus ja vakava sairastuminen voi olla joidenkin työpaikalla vain heikkoutta). 

Äiti kehotti nuorempana säästämään, osittain sitä onkin tehty mutta näin jälkiviisaana olisi pitänyt tehdä enemmän. Vastapainona on toki ollut vuosia ulkomailla, lukemattomia, unohtumattomia reissuja, häiden kustannuksia ja se on fakta ettei näitä elettyjä vuosia kannata katua. Aikuisiällä säästäminen on sitten aavistuksen vaikeampaa. On lapsia, mies jota ruokitaan usein ja paljosti, asuntolainaa ja monta muuta menoerää. On osamaksua ja mahdollisesti isompaa kustannusta kuten auto tai remonttia. Kahden hengen talous voi säästää enemmän kun yhden hengen mutta myös yllättävät menoerät voi olla heilläkin taloutta kaatavia. 

Näin korona-aikana riskit työpaikan lomautuksiin ja irtisanomisiin on olleet nousussa ja pelkoa esiintyy joka alalla. Väistämättä sitä miettii miten pärjää kaiken ylläolevan kanssa jos lomautukset iskee? Eurojackpot voisi auttaa jos se osuisi kohdalle jos ei ole kovin huimia säästöjä takataskussa. Vastuulliset aikuiset säästää, niin mekin tehdään. 

Uhkapelaamista ei kannata ehkä mainita työpsykologille kun stressaa. Tuskin myöskään kannattaa miettiä sitä viikoittaista rahamäärää, mitä veikkauksen tilillesi siirrät dollarin merkit silmissäsi. Ei kannata myöskään varsinkaan ajatella nonstop sitä varmaa voittoriviä mielessäsi. Älä mieti sitä, millainen kustannus kuukaudessa tämä harrastus on, muutaman euron voiton takia. Näin ajateltuna se on typerää rahankäyttöä, joka ei tuota taattua tulosta. Mutta muutaman euron viikoittaisesta menetyksestä ei kannata myöskään potea huonoa omaatuntoa niin kauan kun se pysyy järkevissä summissa ja aisoissa. On sitä rahaa laitettu tyhmempiinkin asioihin. 

Unelmointi on tärkeä asia tällaisena arkena, missä elämme tänä päivänä. Yhdessä tehdyt unelmat ja tavoitteet ja ystävien kanssa näiden asioiden jakaminen voi olla niitä arjen pieniä hetkiä mistä pitää kiinni,

Positiivisesti ajateltuna veikkauksen uhkapelit, kuten eurojackpotin teko näin korona-aikana voi olla myös ystävien kanssa yhteydenpitoa. On porukkapelejä ja numeroiden valintaa yhdessä kuulumisia kelaten, syy jos toinen soittaa ja pitää yhteyttä. Meillä on porukkapelejä jossa soitellaan viikoittain ja jokainen valitsee oman numeronsa, välillä muodostetaan kuvioita tai lottorivejä jokaisen onnen numeroista. Joka perjantainen huuma, jossa lähetätte osuvia giffejä ryhmällesi koskien jokaisen odottamaa, voittoa tuo piristystä päivään. 

Tärkeimpänä pointtina on (voiton lisäksi) yhteydenpito, hauskanpito, yhteinen toivo ja tavoite, oli se sitten vaikka se omakotitalo Vantaalta. Unelmointi on tärkeä asia tällaisena arkena, missä elämme tänä päivänä. Yhdessä tehdyt unelmat ja tavoitteet ja ystävien kanssa näiden asioiden jakaminen voi olla niitä arjen pieniä hetkiä mistä pitää kiinni, vaikka veikkaus saisikin siitä sivuosan niistä unelmista. Se voi tuoda iloa päivääsi ja jännitystä elämääsi (kunhan et pety raskaasti jos voitto ei osukkaan). Parhaimmassa tapauksessa voit todeta kokemuksen rikastuttaneen sinua positiivisesti.

Terveisin allekirjoittaneet Eurojackpot -voittajat vko 45, 2+1 summalla 7,40e.